No hei taas kaikki. En ole kirjoittanut mitään vähään aikaan kun ei ole masennukselta jaksanu. Mut any way selätin masennuksen taas ja kissapetomainen luonteenikin taas pilkistää uudelleen esille ( perhe ei tykkää... mutta en voi itselleni mitään ) ja jaksan jopa taas nauraa.
Tuo poika löpinöitä sivuni taitaa jäädä tuollaoseksi taikka sitten poistan sen, koska sinne ei tule enään tekstiä pitkään aikaan ellen sittem innostu muistelemaan sitä poikaa josta siellä kirjoitin ja jolle tunnustin tunteeni ensimmäistä kertaa elämässäni ja joka minut sitten tökerösti dumppasi parin kaverinsa avustuksella. Ja muuten vain masennus johtuipi siitä tyypistä alkoi viime viikon torstaina. Tämä masennus oli pitkäkestoisin masennukseni ja sen selättämiseen meni aikaa noin reilu viikko. Mutta nyt ei siitä sen enempää.
Sitten vielä tuosta omasta tuotannosta. En ole tosiaan vieläkään saanut tuotua sarjakuvaani tänne ( ei sitä kyllä kovin paljoa ole valmiinakaan ) sillä laiska veljeni ei ole jaksunut siirtää sitä tänne, eikä sitä hommaa pysty kuin tekemään hänen työpöydällään jolle en tietenkään pääse... Niin, että kärsivällisyyttä kyllä minä sen vielä joskus tänne saan vietyä.
Ja älkää huoliko! sillä tämä pikku peikko ei ole helposti voitettavissa jollekkin pikku masennukselle vaikka ne ovat sitä jo monta kertaa yrittäneetkin!
Kommentit